Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

BB3000GOLD HARJOITUS, 23.-24.4.2011

(Håkan Illman Honda Goldwingin 1800, Minna Sukeva Benelli TreK 1130 ja Wesa Huuska BMW R1150GS)

 

Vuoden takaisesta ensimmäisestä Gold-ajostani oli kulunut reilut 7 kk kun puhelin soi ja Harri Hjullgren kertoi vetävänsä vuoden 2011 Kultaryntäyksen. Vastoin aiempaa suunnitelmaani ajaa BB3000Gold kokonaan Keski-Euroopassa ilmoittauduin Pääsiäisen Ekstreme-suoritukseen saman tien.

 

Ryhmä kasaan ja reitin suunnitelua

Helmikuussa Harri soitti jälleen ja ilmoitti, että ryhmäämme kuuluvat Minna Benellin TreK 1130:llä, Håkan Goldwingin 1800:llä ja minä BMW:n 1150GS:llä. Minna oli tuttu jo viime vuoden kultaryntäyksestä, jossa ajoimme samassa ryhmässä.

Ryhmän kesken päädyimme heti käyttämään samaa reittiä, jota oli käytetty viime vuonna menestyksekkäästi. Yhden ryhmän pysähdyspaikatkin olivat lähes meidän kalustollemme sopivat, joten pienellä muokkauksella saimme käyttöömme suunnitelman, joka oli jo käytännössä hyväksi todettu. Minnan tuore hankinta, Benelli, tuntui kuitenkin kuluttavan sen verran polttoainetta, että vielä muutamaa päivää ennen lähtöä lyhensimme pisimpiä tankkausvälejä. Päävastuun suunnittelusta kantoi käytännössä Håkan.

Valmistelevat toimenpiteet

Aloitin todellisuudessa omat valmisteluni jo yli vuotta aiemmin. Turhaa painoa oli viime vuosina kertynyt ja sitä karsin pois jo vuoden 2010 alussa. Tuolloin Vappuun osuneen kultaryntäyksen aikaan olemus oli keventynyt reilulla 10 kg:llä ja ajopuku tuntui mukavan väljälle. BB1500Gold oli myös valmistautumista tähän Ekteme-suoritukseksi luokiteltavaan ajoon. Pikku-Goldissa osa nyt ajettavasta reitistä tuli tutuksi ja ennen kaikkea gold-ajon rytmiä pääsi omaksumaan. Viime kesälle ajoitin myös SS2000:n, jossa ajo tapahtuu kahtena peräkkäisenä päivänä kuten BB3000Goldissakin. Viime kesän kokemusten perusteella otin talvella ohjelmaan kuntosaliharjoittelun, jolla pyrin saamaan kropan sietämään aiempaa paremmin pitkäkestoista pyörän päällä istumista.

Vakuutusyhtiöstä tilasin varmuuden vuoksi uuden ”vihreän kortin” eli kansainvälisen liikennevakuutuskortin. Euroopan alueella se ei ole välttämätön, mutta ongelmatilanteessa voi olla helpompi selvitellä asioita kun on ainakin useammalla kielellä oleva dokumentti vakuutuksesta.

Varusteet

Osa tärkeistä henkilökohtaisista varusteistani lähti 1½ kuukautta ennen suoritusta tehtaalle takuutarkastukseen. Ajokenkinä käyttämäni Jalaksen Fantom maihari-tyyppiset turvakengät olivat alkaneet vuotaa vettä pikkuvarpaiden kohdalta. Tehtaalla kengät testattiin ja paluupostissa tuli uudet kengät tilalle. Rukan Armax ajopuvussa osa kankaista oli vaihtanut väriä viime kesän auringon paisteessa ja tutkittuaan kamppeet tehdas päätti vaihtaa ne ja lähetti tilalle uuden vastaavaa mallia olevan Armas-puvun. Omien ja muiden vastaavia pukuja pitkillä ajomatkoilla käyttäneiden havaintojen mukaan Rukan puvun polvisuojat alkavat tuntua epämukavilta useamman päivän ajo-reissuilla. Vaihdoin polvisuojat uusiin APS-suojuksiin, jotka ovat normaali tilanteessa pehmeämmät, mutta kovettuvat iskusta. Sitten oli vielä varusteiden huolellinen sisäänajo ennen suorituksen alkua.

Schubert C3 kypärään asensin hengitysilman ohjaimen, jota testailin ennen matkaa. Kylmällä säällä visiirin huurtuminen väheni kun kostea uloshengitysilma ohjautuu kypärässä alaspäin. Pääsiäisenä oli kuitenkin niin lämmintä, että hengitysilman ohjain jäi laukkuun koko matkan ajaksi.

MP11 messuilta tilasin yksilölliset (valumuotti korvista) kuulosuojaimet, jotka sain muutamaa viikkoa ennen h-hetkeä. Tulpat tuntuivat erinomaisilta ensimmäisten kokeilujen aikana, mutta Gold-ajossa ne eivät toimineet. Noin 12h ajon jälkeen tulpat alkoivat painaa korvakäytäviä sietämättömästi. Lopulta minun oli luovuttava niiden käytöstä.

IBA:lla jälleen hyvät järjestelyt

Tapahtuman koordinoija kokosi osallistujat kolme viikkoa ennen tapahtumaa Turkuun kuljettajakokoukseen. Muutamassa tunnissa käytiin läpi kaikki oleellinen tulevaan suoritukseen liittyen ja samalla muistutettiin mieliin moottoripyöräilyyn liittyviä asioita, jotka olivat haalistuneet muistikuvissa pitkän ja kylmän talven aikana. Ennen kokousta oli jo pyydetty toimittamaan ryhmien ajosuunnitelmat kommentoitaviksi. Tilaisuudessa kerättiin myös ennakolta jokaisen todistajalomake lähtötodistuksen allekirjoitusta varten. Lomakkeet jaettiin takaisin menomatkalla Turusta Tukholmaan.

Sähköpostissa putoili ohjeet tapahtumaan valmistautumiseen. Kokoontumisajat ja paikat sekä ryhmäjaot, hyttijaot ja BB3000Gold ajajien hotellivaraukset jaettiin etukäteen. Kaikki oli valmisteltu huolellisesti. Osallistujalle riitti kun suunnitteli ajoa varten välitankkaukset ja maksoi matkakulut eräpäivään mennessä.

Laivalla Tukholmaan

Kokoonnuimme Turun satamassa pitkäperjantaina ennen laivalle ajamista. Harri piti lyhyen ajajapalaverin kun kaikki olivat saapuneet paikalle. Joukkoon mahtui tuoreita rautaperseitä ja kymmenien suoritusten konkareita. Pyörätkin vaihtelivat FatBoy:sta matkasohviin. Jokaisella ryhmällä oli mukanaan SPOT-satelliittilähetin, jonka avulla ryhmien etenemistä oli mahdollista seurata reaaliajassa netin välityksellä.

Pyörät järjestettiin jo satamassa lähtöjärjestyksen. Samassa järjestyksessä ajettiin laivaan ja sieltä aamulla Kontrollvägenille. Tällä kertaa sidoimme pyörät kanteen liinoilla, joita oli tarjolla laivalla.

Håkan toi nuorisolleen tuoreita pullia Turun satamaan

Laivalla nopeat iltapalat ja eväiden ostot ennen kuin kokoonnuimme vielä baariin tasaamaan pulssia ennen nukkumaan menoa. Kaikki katosivat hytteihinsä klo 23 mennessä. Laivalla oli vähän väkeä ja yö oli rauhallinen. Jossain vaiheessa aamuyöllä oli kuuma, mutta muuten nukuin kunnolla. Hytin lämpö kannattaa säätää illalla vähän viileämmälle. Aamulla söimme vielä tukevan aamiaisen, jolla piti pärjätä käytännössä koko päivä.

Pitkässä jonossa ajoimme Vikingin terminaalilta tunneli-reittiä Kontrollvägenin Q8:lle. Siellä ensimmäisenä lähtevä ryhmä aloitti heti aloitustankkauksen. Pyörän mittarilukema todistuslomakkeeseen, aloituskuitti talteen ja keulaputket kohti lounasta. Harri ohjaili ajajia vapautuville mittareille ja huolehti, ettei mittarikentälle tullut kerralla liikaa pyöriä. Huoltamon seurantalaitteet estävät tankkauksen, jos mittareilla on kerralla liian monta pyörää. Meidän aloitus tapahtui ennen kello 7:ää. Omaan aloituskuittiini tulostui kellonajaksi 06:56.

Menomatka

Ensimmäisen päivän reittimme kulki Tukholmasta Helsinborgiin, josta käännyimme pohjoiseen ja kävimme kääntymässä lähellä Göteborgia. Helsinborgin huoltamolta lähtiessä yritin oikaista Göteborgin moottoritielle, mutta uuden marketin takia reitti ei ollut käytettävissä vaan jouduimme palaamaan takaisin päin muutaman kilometrin. Göteborgista suuntasimme takaisin kohti etelää aina Malmöhön saakka. Siltojen kautta ajoimme Tanskan niemimaalle ja edelleen Saksan puolelle. Saksassa etenimme suoraviivaisesti etelään Hampurin ja Hannoverin ohitse. Suunnitellun yöpymispaikan kohdalla kilometrit eivät vielä riittäneet, joten matka jatkui sen ohi reilut 200 kilometriä. Illertalissa u-käännös ja paluu samaa reittiä pohjoista kohti, kunnes olimme hotellimme kohdalla Hausenissa. Hotelli oli pieni, siisti ja mikä parasta Shell:n huoltoasema on aivan sen vieressä.

Aikatauluja meillä oli 2 erilaista. Ensimmäisenä tiukka tavoiteaikataulu, joka olisi johtanut 2-2,5 h yöuniin hotellissa. Toisessa aikataulussa oli viimeinen liikkeellelähtöaika kustakin stopista niin, että vielä ehtii ajoissa takaisin Tukholmaan. Alussa seurasimme lähinnä tiukkaa tavoiteaikataulua, mutta luovuimme siitä kun totesimme, että jäimme joka tauolla vähän jälkeen. Ajamalla tuota aikataulua ei voinut paikata. Nopeuden nosto olisi lisännyt bensankulutusta BMW:ssä ja Benellissä niin paljon että olisi tarvittu lisää tankkauksia. Niissä olisi menetetty vielä enemmän aikaa.

Huolsimme itseämme joka tauolla suunnitelmallisesti. Aina vähän nestettä ja suolaista tai makeaa ravintoa laukusta. Benellin bensankulutus oli samaa luokkaa kuin BMW1150GS:ssä. Molemmissa pyörissä oli suuri merkitys mitä polttoainetta tankkasi. Etanolipitoisella 95-oktaanisella kulutus nousi selvästi verrattuna korkea oktaanisiin laatuihin. Ilmiö näyttäisi tulevan esiin moottoritieajossa nopeuden olleessa yli 140 km/h. Yhdellä legillä vedin alkumatkan reipasta 150-160 km/h vauhtia, mutta bensamittari laski niin uhkaavasti, että loppuosuus oli ajettava vain 120-130 km/h päästäksemme suunnitellulle tankkauspaikalle. BMW:n ja Benellin tankit olivat aika kuivat kun tulimme huoltoasemalle.

Puolivälin krouvissa strategisia päätöksiä

½-välissä pidimme hotellissa taktiikkapalaverin. Todettiin, että kaikki kolme olivat odotettua paremmassa henkisessä ja fyysisessä ajokunnossa. Valittavana olivat pienet unet tai kunnollinen aamiainen. Valitsimme aamiaisen!

Väsymys pyrki haittaamaan toisena päivänä vain kuumimpaan aikaa, mutta siitä selvittiin edelleen säännöllisellä kuskien huollolla. Kofeiini-piristeitä käytimme onnistuneesti toisen päivän pimennyttyä yöksi.

Itä-Saksan kierros

Toiseen ajopäivään sisältyi aluksi kierros entisen Itä-Saksan puolella. Etenimme ensin itään ja sitten etelään ennen kuin teimme jälleen u-käännöksen. Keulat kohti pohjoista aina Berliiniin asti. Sieltä käännyimme jälleen kohti länttä kunnes kaarsimme Hannoverin kohdalta kohti Tanskaa ja Ruotsia.

SPOT-satellittilähetin lopetti toimintansa aina jossain vaiheessa ja laitoimme sen uudestaan päälle tankkausten yhteydessä. Vika oli todennäköisesti huonosti asennetussa paristossa, joka tärinässä ei antanut jatkuvasti virtaa.

Minuuttipelillä kohti loppusuoraa

Toisen päivän alusta lukien seurasimme pääasiassa sitä paljonko olimme edellä viimeistä liikkeellelähtöaikaa. Lisäksi seurasimme GPS:ssä Tukholmaan saapumisajan ennustetta. Saapumisaikaennuste pysyi samana Berliinin käännöksestä lähtien aina Glumslöv:iin saakka. Tanskasta Ruotsiin tullessa olimme jopa vähän saaneet etumatkaa aikatauluun.

Paluumatkalla ennen pimeää

Sinisten valojen yö

Glumslövin tankkauksen jälkeen kaarroimme Helsingborgin kohdalta kohti Tukholmaa. Pian huomasin peileistä kuinka poliisit lähestyivät meitä takaa hälytysvilkut päällä. Auto saavutti meidät hetkessä, ajoi ohi tasan niin lujaan kuin Volvo kulki ja katosi horisonttiin. Noin 20 minuutin ajon jälkeen sama auto oli edessä poikittain ja liikenne oli katkaistu onnettomuuden takia vaijerikaide osuudella. Joku oli ajanut pienen pakettiauton vaijerikaiteeseen ja lähtenyt jalkaisin karkuun. Paikalle oli jäänyt lievästi loukkaantunut kaveri ja koko tien täydeltä auton romua ja autossa ollutta lastia. Aikataulumme salli enintään 20 minuutin ylimääräisen pysähdyksen.

Eteenpäin ei päästetty vaikka kävin neuvottelemassa englanniksi ja ruotsiksi sekä poliisin että pelastushenkilöstön kanssa. Toisella reunalla oli teräskaide ja keskellä vaijerit. Taakse kertyi autoja. Tutkimme vaihtoehtoista reititystä, mutta sellaisen käyttö olisi edellyttänyt pitkää ajoa vasten tulevaa liikennettä pimeällä tiellä. Turvallisuussyistä se oli poissa laskuista. Jälkeenpäin tarkasteltuna kiertotien kautta emme olisi ehtineet kuitenkaan ajoissa lopetukseen. 20 minuutin pysähdyksen jälkeen totesimme, että GOLD-ajo oli menetetty. Tunnin kulutta myös mahdollisuus ehtiä suunniteltuun laivaan oli mennyt. Tunnelmat vaihtelivat äärettömyyttä hipovasta v***uksesta vaimeaan harmitukseen. Olimme tehneet esteen kohdattuamme kaiken mahdollisen, mutta emme voineet enää vaikuttaa tilanteeseen. Ajolatauksen purkautuminen vei kaiken kiireen ja suorittamisen tunteen. Poliisit ja pelastusmiehistö keskittyivät ensimmäisen tunnin aikana vain karkulaisen etsintään.

Tämän pitemmälle ei päässyt millään kielellä

Parin tunnin pysähdyksen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa. Kävimme seuraavalla suunnitellulla tankkauspaikalla Värnamossa lopputankkauksella ja pyysimme huoltamon henkilökunnalta lopetustodistukset.

Kiireetön päivä Tukholmassa

Onnettomuuspaikalta lähetin jo tekstiviestinä IBA Finlandin puheenjohtajalle yhdelle toisessa BB3000Gold-ryhmässä ajavalle tiedon suorituksen keskeytymisestä. He olivat jatkaneet Kontrollvägeniltä ajoissa laivalle. Meille taas järjestyi uudet laivavaraukset ongelmitta.

Ilman mitään kiirettä ajelimme Tukholmaan paistattelemaan päivää vanhaan kaupunkiin. Pysäköityämme pyörät otin navigaattorin telineestä ja laitoin sen takalaukkuun. Muistikortin luukku oli jäänyt auki ja vaurioitui täydessä laukussa. Onneksi TomTom:lla huolto pelaa.

Positiisimmat asiat matkalla olivat ajo todella hyvässä säässä ja kokemuksen kertyminen kahden päivän tiukka tahtisesta suorituksesta. Lämpötila oli päivisin noin +17 ja yölläkin oli yli +10 lämmintä.

Illalla nousimme Siljan kyytiin kohti Turkua. Ohjelmassa oli pari lasillista ja kevyt ruokailu ennen nukkumaan menoa. Aamulla lähdimme taas Turusta virkeinä ja huomattavasti kokeneempina valmistautumaan seuraaviin rautaperseajoihin. Puolella vuorokaudella siirtyneen paluun takia ajoin Turusta melkein suoraan Lahteen kokoukseen. Kunnon yöunet laivalla riittivät palautumiseen ja arkirytmiin pääsin saman tien.

Mitä tästä jäi käteen?

Matkan jälkeisinä päivinä selvittelimme vielä kuittejamme ja sovimme yhtenäisestä kuittipaikkojen numeroinnista. Paperit saatuaan ajokoordinaattori antoi vielä lisäohjeet toisen tarkastusmaksu maksamisesta, jos halusimme lohdutukseksi toisenkin ajosuorituksen rekisteröinnin. Vuoden 2011 kultaryntäyksestä meille jäi käteen BB3000Gold:n sijaan BB1500Gold ja SS2000K. Minimaallinen lohtu sinänsä, mutta tulipahan harjoiteltua perusteellisesti pitkää Goldia.

Kiitos Kultaryntäyksen järjestäjälle ja erityisesti kiitos Timo Räisäselle asioiden junailusta.
 

 

©2017 Wesan sivut - suntuubi.com